Flickanin ajatuksia

Eläkeläisen mietteitä

Tervehdys kaikki lajitoverit. Minä olen varhennetulle eläkkeelle päässyt poliisikoira Flickan, tuttujen kesken Fliku.

Virallisesti minut siirrettiin korvauksetta hoidettavaksi isännälleni viime vuoden heinäkuussa. Mutta isäntäni kompuroinnista johtuen pääsin loikoilemaan jo yli vuosi sitten. Isäntäni ei muistanut ettei jalka enää nouse niin kuin virkauran alussa, reilut neljä vuosikymmentä sitten, kompuroi oikein kunnolla hakukokeen tuomaroinnissa.

No siitä alkoi minun kohdalla turhankin rauhallinen aika. Sellainen ajanjakso minkä aikana todella kaipasin pääsyä takaisin kollegojen kanssa ”hajutalolle” hajuerottelua tekemään sekä jäljestelemään eri ihmisiä vaihtuvilla alustoille vaihtuvissa paikoissa.

Välillä isännän koiven paraneminen vaikutti lupaavalta, mutta takaiskuja tuli useamman kerran, ja minä jouduin tyytymään vain lupauksiin paremmasta ja aktiivisemmasta ajasta eläkeläisenä.

No vihdoinkin lumien sulettua alkoi tapahtua ja pääsin jäljestelemään taajamassa. Metsään kompuralla isännälläni ei vielä ole mitään asiaa. Mutta hyvä näinkin ja onhan me kyllä tehty hajuerotteluhärvelillä harjoituksia ja kuvattu muutamia opetusvideoita.

Niin ja oltiinhan me muutama viikko nuuhkimassa EU tuulia Saksassa ja Itävallassa. Sillä reissulla minun silmäni kyllä aukesi siitä millaisia koira rasisteja ja vihaajia suurin osa Suomalaisista on. Tuntuu siltä, että koko yhteiskunta vastustaa meitä ihmisten uskollisimpia ”ystäviä”.

Oikein pisti taas vihaksi se joka keväinen koiranpaska vouhotus. Sen lisäksi pahimmat murhamiehet yrittivät murhata lajitovereitani myrkkysyöteillä. Ai että pistää vihaksi. Kyllä, kun pääsisin sellaiselle tapahtumapaikalle missä niitä syöttejä on, niin pistäisin koko haistelukapasiteettini peliin ja jäljittäisin kyseisen ihmisen ja upottaisin purukalustoni sen persuksiin oikein kunnolla, enkä raaskisi irrottaa vaikka isäntä kuinka kehoittasi, vaan nauttisin koko suun täydeltä.

No, ketkä sitten ovat myös syyllisiä tähän vihaan? Emme me luonnon eläimet , eikä kaikkien eikä myöskään minun perheeni, vaan ne laiskat ihmiset. Olisiko kovin suuri vaiva korjata isommat jätöksemme muovipussiin, sellaiseen ns. hajoavaan, ja tipauttaa se roska-astiaan. Esimerkiksi täällä Kirkkonummella kunta on laittanut tosi tiheään roskapönttöjä mihinkä voi pussukat laittaa. Mutta ei, ei sitten millään.

Jonkun kerran lajitoverilta on tullut papanat heti ulko-oven ulkopuolelle, kun on tietysti joutunut pidättelemään tunti tolkulla. Eikä edes niitä muutamia pieniä pienen koiran papanoita saada korjattua. Sitten tietenkin kerrostalon ”tätsykät” näkevät ne kasat ennen kuin muut valistuneet koiranomistajat kerkiävät korjata toisen jätökset pois. Siinäpä sitten onkin taas vihaa lietsottu oikein kunnolla. Jos vielä käy niin, että joku huomaamattaan astuu siihen kasaan ja kuskaa sen sisälle jaloissaan, on sota alkanut.

Kun me mentiin laivalla Saksaan, sain matkalla yhden ajatuksen. Siellähän on erikseen koirille omat hytit mihinkä myös ihmiset pääsevät. Ulkoilutusta ja jaloittelua varten on tietyt kannet missä saapi käyskennellä. Kannella on oikein viehkeä iso hiekkalaatikko, minkä keskellä ns. ”pissapuu”. Laatikkoon tarpeiden tekeminen vaati hieman totuttelua, mutta kyllä sekin alkoi lopulta onnistua kun isäntä otti perinteiset opetusmenetelmät käyttöön, eikä odotellut josko ihan itsestäni hoksaisin laatikkoon hypätä.

Tästäpä ajatuksenvirta alkoi taasen virrata pienissä aivoissani ja ajattelin, että josko meilläkin olisi Kirkkonummella taloyhtiön puolesta pihamaalla lähellä ulko-ovea samanlainen laatikko meitä koiria varten?

Tulisi kuitenkin varmistaa ettei lapset menisi siihen leikkimään. Epäilenpä vaan kykenisivätkö vanhemmat opettamaan lapsukaisilleen ettei siihen sovi mennä leikkimään koska sen on tarkoitettu koirille.

Sitten se pitäisi suojata jotenkin sateisia ja lumisia kelejä varten. Senhän voisi kattaa ja ympärille laittaa samanlaiset lasit kuin meidän parvekkeella on. Niin ja tietenkin liiketunnistimella olevat hämyvalot. Olisipa sellaisessa paikassa mukava tehdä tarpeensa ja isännän olisi helppo siitä korjata jätökseni pois.

Jos ne pikkulapset saataisiin opetettua etteivät menisi meidän ”huussiin” , suurempi ongelma tulisi kuitenkin olemaan toinen rikollisporukka. Nimittäin tupakoijat ja kaljan kittaajat.

Nytten täytyy lopettaa tällä kertaa. Isäntä hoputtelee harjoittelemaan huomista hajuhärvelin käyttöesitystä. Mennään nimittäin huomenna koko perhe Team Rokka tapahtumaan esittäytymään ja avittamaan Rokkaa varain hankinnassa.