Oscar-Lokakuu 2017

Lokakuu 2017

Oscar oppii ja kehittyy. Nenähommat kiinnostavat yhä enemmän ja motivaatio löytää on vahva. Poliisin ensimmäinen erikoisetsintäkoira kurkottelee kohti aikuisuutta. 

Oscarista on tullut murkku. Kahdeksan kuukauden ikäisellä uroksella on jo äijämäisiä piirteitä. Työskentelemisen intoa hormonitoiminta ei juuri kuitenkaan heilauta. Kun isäntä pyytää etsimään, nenä alkaa tuhista, ja ympärillä oleva maailma unohtuu.

Sporttisella olemuksella ja pitkillä jaloilla varustettu Oscar hyörii isäntänsä ympärillä. Kun mitään mainittavaa ei tapahdu, se on kiinnostunut kaikista ja kaikesta.

Oscar rakastaa ihmisiä ja haluaa saada heidät touhuihinsa mukaan. Intoa on kuin pienessä kylässä. Kun ihmisiltä ei irtoa huomiota, hajut alkavat houkutella ja viedä. Oscar löytää mielenkiintoisen jäljen, jota sen mielestä kannattaa lähteä seuraamaan. Ainakin jonkin matkaa. Kun välimatka isäntään, Teemu Turpeiseen kasvaa liian suureksi, Oscar pyyhältää ilman kutsua takaisin. Joko nyt tehtäisiin jotain?

Tekemistä onkin riittänyt. Poliisikoiran kouluttaminen ei rajoitu pelkkään työaikaan, vaan koiran kanssa on tehtävä erilaisia asioita säännöllisesti lomilla ja vapaa-ajallakin. Turpeinen käykin Oscarin kanssa harjoittelemassa myös muiden koiraharrastajien seurassa.

Perushoidon ja lenkkeilyn lisäksi Oscarin on saatava lähes päivittäin jotain, mitä etsiä. Mitä taitavammaksi Oscar keittyy, sitä vaativammaksi harjoitukset käyvät. Samalla niihin kuluu yhä enemmän aikaa.

- Jos käymme tekemässä jälkiharjoituksen, siihen voi hyvinkin mennä muutama tunti, Turpeinen arvioi.

Jälkityöskentelyn yhä vahvistuessa, myös hakutyöskentely käy vaativammaksi. Oscar hakee ihmistä metsästä ilmavaunun avulla jo varsin vakuuttavan oloisesti. Etäisyydet ovat toistaiseksi vielä suhteellisen lyhyitä.

Oscarilla on vahva motivaatio löytää. Se tekee työtään itsenäisesti eikä vilkuile isännältä apuja. Kun ihminen löytyy, se kutsuu isäntänsä paikalle kumealla haukunnalla. On ilmiselvää, että Oscarin mielestä ihmisten etsiminen on mahtavaa hommaa.

Oscar on oppinut etsimään erilaisia esineitä pienestä pitäen. Nyt etsintään on lisätty hylsyt. Turpeisella on lasipurkissa ampumisen jäljiltä olevia hylsyjä, joihin ei ole koskettu käsin. Näin Oscar ei opi etsimään ihmisen hajua, vaan keskittyy hylsyn hajuun.

Turpeinen nakkaa hylsyn nurmikolle ja päästää hetken kuluttua Oscarin etsimään. Pienen hylsyn löytyminen tuntuu olevan sille elämää suurempi juttu. Eikä koira anna periksi ennen kuin se löytää.

Oscar nappaa hylsyn suuhunsa ja heittää sen Turpeiselle. Ihan loppuun asti hiottu kuvio ei vielä ole, sillä heittokaari jää lyhyeksi. Tosin esineen heittäminen ei edes ole koulutuksen tavoitelistalla. Saako koiraa ottaa esineen suuhun, siitä on monta mielipidettä.

 - Ehkä on kuitenkin tärkeämpää, että esineen löydettyään koira tuo sen, kuin että esine jäisi mahdollisesti kokonaan löytymättä. Tietyissä olosuhteissa ohjaaja ei välttämättä näe koiransa ilmaisua, Turpeinen pohtii.

Loppukesän kohokohtiin kuului Poliisikoiralaitoksen 90-vuotisjuhlat, jonne Turpeinenkin kutsuttiin Oscarin kanssa mukaan. Kysymyksessä oli edustustehtävä, missä roolissa Oscar pääsikin loistamaan. Sisäministeri Paula Risikko innostui rapsuttelemaan sekä Oscaria että Pohjanmaan poliisille luovutettua Nalli-pentua.

- Jos olisin etukäteen tiennyt, miten arvovaltaisia vieraita juhlissa oli, olisin ehkä käynyt Oscarin kanssa aamulla hieman pidemmän lenkin, Turpeinen naurahtaa.

Koiraihmiseksi osoittautunutta Risikkoa ei pentukoirien poukkoilut tuntunut haittaavan. Ministeriä odottaa kotona kaksi hännänheiluttajaa.

Elokuun loppupuolella Oscar osallistui Poliisikoiralaitoksen peruskoulutuksen toiselle jaksolle. Samalla se pääsi jälleen painimaan Jyväskylästä tulleen velipojan kanssa. Lokakuussa Oscar pääsee uudelle kurssille ja saa uusia hajuja haisteltavaksi.

- Päivi Romppainen -