Kesälomalla
Kesälomalla
Kuluneet pari viikkoa olemme isännän kanssa nauttineet kesästä ja lomailleet. Kyllä meillä harjoittelu on jatkunut esine-etsinnän, jäljestämisen ja tottelevaisuuden perusteiden muodossa, mutta on otettu vähän rennommin. Jäljen kanssa sujuu ihan hyvin ja en enää tarvitse makupaloja jäljellä ollenkaan. Oikeastaan omasta mielestä en ole niitä koskaan tarvinnutkaan.
Kun pääsen jäljestämään, niin minussa syttyy jotain alkukantaista. Isäntä vähän ihmettelee, kun painan menemään kuono maassa ja en välitä mistään muusta. Siinä on myös kuulemma pieniä ongelmia, koska ylitän makupalat, esineet ja jopa jäljen päättymiseksi tarkoitetun pisteen. Ajan jäljentekijän uran takaisin autolle ja jos pääsen vapaaksi ajan jäljen vielä uudelleen takaperin. Isäntä on miettinyt tämän johtuvan metsästykseen menevästä sukutaustastani.
Hän vertaa minua kaverin ajokoiraan, joka ajaa jänistä vaikka vuorokauden jos saisi. Jos jänis sattuu metsästyksen yhteydessä jäämään saaliiksi, niin tämä ajokoira ei välitä siitä mitään, vaan etsii ihmeissään uutta jälkeä. Isäntä ei ymmärrä, että suurin riemu on saada AJAA jälkeä, en minä ole siihen tarvinnut mitään muuta motivaatiota. Nyt isäntä on vaan alkanut ovelaksi ja tekee mutkia jälkiin. Pyyhällän innoissaan yli kaarteissa ja sitten pitää etsiä uudelleen jälkiura. Jos jäljen lopussa on jokin palkkio, niin heitän sen pois tieltä, jotta voisin jatkaa jäljestämistä…
Esine-etsinnässä olen keksinyt uuden kivan leikin. Jos isäntä erehtyy päästämään minut liian nopeasti esine-etsinnälle, niin käyn nakkelemassa 7 esineestä ainakin 5 ilmaan, että ne menevät tavallaan uudelleen piiloon. Sitten vasta etsitään ne uudelleen. Hauska katsoa samalla isäntää, kun pyörittelee päätään klikkeri kädessä. Se yritti työntää metallipultteja nurmen sisälle, jotta pysähtyisin ilmaisemaan rauhassa, mutta nurmikkoon alkoi tulla reikiä, kun kaivon ne raivolla esille. Pieniä esineitä ei voi laittaa vieläkään, kun jotenkin meinaan aina nielaista ne.
Hallinnan ja tottelevaisuuden kouluttamisessa isäntäni ei ole koskaan ollut erityisen hyvä. Siis sillä lailla, että tehdään tiukkaa kisasuoritukseen tähtäävää koululiikettä. Mutta siinä meillä menee hyvin, että olen koko ajan kuin liimattuna kiinni hänessä. Kaikki kiva tapahtuu isännän kanssa ja kuljen hänen kanssaan koko ajan. Tärkeintä on että kun isäntä kieltää minua jahtaamasta lampaita ja kesyankkoja kotipihassa, niin tottelen hienosti. Kun olimme lomareissulla, niin jokin peto oli napannut yhden ankoistamme. Sanoin isännälle, että näin käy kun minä en ole pihassa vahtimassa…
Lomareissulla oli silti tosi kivaa. On tärkeää välillä rentoutua ja irtautua työkuvioista hetkeksi. Mökillä sain toteuttaa labradorinnoutajan unelmaa ja uida. Opin jopa sukeltamaan pää pinnan alla ja uin lasten kanssa koko illan kun muut saunoivat. Sain olla lapsi muiden lasten kanssa ja noutaa keppejä.